E
Tomi Henttinen: Vakiointi on rakennusalan digitalisaation edellytys
mennessä bSF | kesä 21, 2017

Tomi Henttinen on arkkitehti, joka on yli 15 vuoden ajan toiminut tietomallintamiseen ja rakennushankkeen tietomallintamiseen liittyvissä asiantuntijatehtävissä Gravicon Oy:ssä. Tomi on buildgingSMART Finland-yhteistyöfoorumin puheenjohtaja ja erikoistunut rakennushankkeiden tiedonhallintaan ja suunnittelutiedon vakiointiin.

Tässä haastattelussa Tomi kertoo KIRA-digi –hankkeeseen liittyvästä vakiointityöstä, sen merkityksestä ja toteutuksesta.

Miksi vakiointihankkeita rakentamisen tiedonhallintaan on käynnistetty juuri nyt?

Jos on ihan rehellinen, niin työ olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten. Toki Suomessa on ollut yritystä tähän suuntaan erilaisten nimikkeistöjen ja sanastojen vakiointihankkeissa useita vuosikymmeniä. KIRA-digiin liittyen nyt on kuitenkin tavallaan pakkorako, jotta digitalisaatio pystyy ylipäätään toimimaan.

Meillä on tiettyjä tiedon siirtostruktuureja määritelty, mutta se ei riitä, kun tähdätään oikeaan koneluettavuuteen. Tähän mennessä oikeastaan kaikki luokittelut ovat perustuneet ihmisen tulkintaan. Jotta koneluettavuus oikeasti toimisi, tarvitaan vakioituja nimikkeitä ja luokitteluja koneen ymmärtämässä muodossa.

Miten vakiointityö tulee näkymään suunnittelussa?

Se tulee näkymään uudistettuina nimikkeistöinä alasta riippuen. Osalla suunnitteluloista, esimerkiksi talotekniikassa, ollaan jo lähellä koneluettavuutta. Vakiointityö johtaa siihen, että suunnittelijoilta aletaan vaatia vakioitujen nimikkeistöjen ja tietosisältöjen käyttöä. Tilaajat ja kiinteistöjen omistajat tulevat toivottavasti olemaan entistä kiinnostuneempia vakiomuotoisen tiedon tuottamisesta.

Ei tule riittämään, että suunnittelija tuottaa vain omiin tarpeisiin perustuvaa dokumentaatiota. Luovutettavan materiaalin on palveltava kiinteistön elinkaarta. Tietomalli mahdollistaa tehokkaan tiedon hakemisen ainoastaan silloin, kun tieto on hyvin strukturoitua ja vakioitua.

Mitä rajauksia vakiointiin liittyy?

Vakiointi kokonaisuutena on hyvin laaja työ. Sanastojen, ontologioiden ja yksittäisen nimikkeistöjen laadinta on tuhansien tuntien puserrus. Nyt pyritään ratkaisemaan tiettyjä detaljeita, jotka luovat lähtökohtia laajemmalle työlle.

Vakiointityötä on tehtävä monella eri tasolla samanaikaisesti, jolloin tasojen välille syntyy vuorovaikutus. Jos tehtäisiin työtä vain ylätasolla, aikajänne olisi todella pitkä. Vaarana olisi, että kävisi kuten Keski-Euroopassa, jossa vakiointia tehdään teoreettisella tasolla, akateemisesti.

Suomessa vahvuutena on hyvä praktiikka tietomallintamisessa. Usein mennään liikaakin käytännön kautta ja ratkaistaan asiat vain projektitasolla. Nyt tehtävissä pienissä vakiointihankkeissa on kuitenkin mahdollisuus testata isoja asioita rajatussa ympäristössä, jolloin saamme nopeasti lähtötietoja jatkotyölle. Samassa pieni palikka tulee ehkä ratkaistua ja vietyä suoraan käytäntöön.

Miten projektin tulokset tulevat käyttäjien saataville?

Siihen on erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tekniset määrittelyt ja vaatimukset tietosisällöille ja attribuuteille on esitettävä erittäin täsmällisesti, jotta koneluettavuus varmistuu. Dokumentoinnin tulee olla suunnitteluohjetasoista. Julkaisukanava toimii luontevasti buildingSMARTin verkkosivut, joilta löytyvät mm. Yleiset tietomallivaatimukset 2012 ja Yleiset inframallivaatimukset julkaisujen eri osat täydentävine liitteineen. Sivuilla on siten jo vakiintunut asema tietomalleihin liittyvien määritysten jakelussa.

Miten vakiointi on organisoitu ja miten päätöksenteko tapahtuu?

BuildingSMARTin piirissä on nyt käynnissä useita vakiointiin tähtääviä pieniä hankkeita. Kullakin hankkeella on omat vetäjät ja tekijät mutta yhteinen koordinaattori. Näille hankkeille yhteinen, työtäohjaava tahtotilatila on muuttaa rakennetun ympäristön tiedonhallinta koneluettavaan muotoon. Hankkeiden tehtävä on pukea tahtotila teknisiksi spekseiksi, toimia tulkkina vision ja konkretian välillä.

BuildingSMARTilla on myös oma vakiointiryhmä, jonka tehtävänä on hahmottaa kokonaisuutta. Ryhmä kartoittaa parhaillaan vakiointipuuta juurista lehvästöihin, yksittäisiin oksiin ja lehtiin. Pienet KIRA-digi-vakiointihankkeet ovat itse asiassa lehtien tasolla. Lisäksi vakiointia tehdään CEN-työryhmissä.

Tässä suhteessa esittäisin kritiikkiä tavasta, jolla vakiointiin on meillä ryhdytty. Suomalaiseen tapaan ”tehdään ensin ja mietitään sitten”. Into ratkaista asioita on kova, mutta ratkaisua ei mietitä loppuun asti, varsinkaan koneluettavuuden näkökulmasta. Lisäksi vaatimuksista tulee helposti kahden pisteen välistä optimointia.

Kun käynnissä on useita pieniä hankkeita, vaarana on sirpaloituminen. Mielestäni tarvitsisimme ison kuvan, strategian, johon kaikki hankkeet kytkeytyvät. Valitettavasti halukkuutta tämän rahoittamiseen ei ole vielä löytynyt.

Oman visioni mukainen vakiointi on pitkä prosessi, jonka deadline on 2020. Tavoitteena on siis koneluettavuus. Jokaisen vakiointia tekevän tulisi ymmärtää, mitä se tarkoittaa ja edellyttää.

KIRA-digi on joka tapauksessa toiminut hyvänä katalyyttinä. Sen kautta on selvästi syttynyt lamppuja!

E
Mitä on tarvittava tietomalliosaaminen rakennusalalla?
mennessä buildingSMART Finland | kesä 20, 2017