E
Espoon pilottikohteissa hyviä kokemuksia mallintamisesta
mennessä Juha Salmi | maalis 5, 2015

Espoon kaupunki vaatii tietomallipohjaista suunnittelua ja koneohjausta pikku hiljaa yhä useammissa infrahankkeissa. Tavoitteena on säästää rakentamisen kustannuksia ja parantaa rakentamisen laatua. Pilottihankkeiden perusteella se näyttäisi olevan mahdollista.

Espoo_mallinnus3Espoon kaupungin Katu- ja viherpalvelut -yksikkö toteutti RYM Oy:n PRE-ohjelman Infra FINBIM -hankkeessa neljä erilaista tietomallintamisen pilottikohdetta. Osa pilottikohteista on jo valmistunut ja kokemuksia on jaettu tilaajan, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteisessä koordinointiryhmässä.

”Tavoitteenamme on säästää rakentamisen kustannuksissa ja se näyttäisi olevan mahdollista. Tärkeintä on, että konekuski näkee tietokoneen näytöltä maan alla olevat putket ja kaapelit, jolloin todennäköinen vaurioriski pienenee. Myös resursointitarve on vähentynyt ja työskentely tehostunut, koska mittahenkilökuntaa ei tarvita jatkuvasti työmaalla”, toteaa kaupungininsinööri Harri Tanska, joka vetää myös koordinointiryhmää.

Tanska kuvaa tarjousten hintatasoa räväkän edulliseksi, joskin on vaikea sanoa, miten paljon se on johtunut markkinatilanteesta ja miten paljon muista seikoista.

”Sellaistakin pelkoa on ollut, että urakoitsijoilta vaaditut satsaukset koneohjauslaitteisiin näkyisivät tarjousten hintatasossa. Voidaan kuitenkin sanoa, että mallintaminen ei ole ainakaan nostanut hintatasoa.”

Urakoitsijat aktiivisia koneohjauksessa

Espoossa ollaan tyytyväisiä siihen, että yksityiset urakoitsijat ovat ottaneet aktiivisesti käyttöön koneohjauksella varustettuja kaivukoneita ja jyriä, vaikka se on ollut vaatimuksena vain pilottikohteissa. Tietomallipiloteissa edellytettiin, että alimman kaivupinnan kaivutyöt tehdään 3D-koneohjausjärjestelmillä varustetuilla koneilla ja suunniteltuja pintamalleja hyödyntäen. Jatkossa vaatimukset kiristyvät asteittain.

”Tavoitteenamme on, että vuonna 2015 alkavista suunnitelmista tehdään kymmenen prosenttia tuotemallipohjaisesti. Lisäksi vaadimme koneohjauksessa hyödynnettäviä malleja ja koneohjausjärjestelmien käyttöä työkoneissa. Ajatuksena on, että vuosikymmenen loppupuolella ei tehdä juurikaan perinteisiä 2D-suunnitelmia”, Tanska kertoo.

Espoon kokemusten mukaan urakoitsijat ovat ottaneet aktiivisesti käyttöön koneohjauksella varustettuja kaivinkoneita ja jyrsijöitä.

Espoon kokemusten mukaan urakoitsijat ovat ottaneet aktiivisesti käyttöön koneohjauksella varustettuja kaivinkoneita ja jyrsijöitä.

Paperittomaan työmaahan on vielä matkaa

Paperiton työmaakaan ei ole Tanskan mukaan mahdottomuus, mutta työnjohto on kokenut toistaiseksi helpommaksi tehdä merkintöjä ja käytännön toteutukseen liittyvää suunnittelua paperille kuin tabletin näytölle. Tietomallipohjaisten suunnitelmien rinnalla tehdään siksi perinteiset suunnitelmat.

Urakkakilpailutukset ovat Espoossa olleet jo useamman vuoden ajan paperittomia. HILMA-järjestelmässä on linkki Espoon tarjousportaaliin, josta urakoitsija voi tulostaa haluamansa pdf-kuvat ja välittää niitä aliurakoitsijoille.

”Mallipohjainen tarjouskilpailu voisi olla mahdollinen, jos avointa tiedonvaihtoa varten kehitetyt Inframodel-formaatit olisivat täydellisiä, kaikki järjestelmät hyödyntäisivät niitä ja tietomallit olisivat täydellisiä. Avoin asia on sekin, miten tietomallin tietoja hyödynnetään tulevaisuudessa ylläpidossa”, Tanska toteaa.

Opettelemista ja kehittämistä riittää

Pilottikohteissa kului Tanskan mukaan vielä paljon aikaa mallipohjaisten suunnitteluohjelmistojen opetteluun. Tilaajaosaamistakin pitää kehittää, jotta vaatimuksia osataan määritellä paremmin. Esimerkiksi massalaskennassa voi tulla virheitä, jos suunnitelmissa on pahoja epäjatkuvuuskohtia.

”Myös ohjelmistoja tulisi kehittää, jotta mallintava suunnittelu olisi mahdollisimman helppoa. Suunnittelujärjestelmät ovat lähtökohtaisesti mallintavia, mutta esimerkiksi liittymädetaljien mallintamisessa on paljon käsityötä. Toisaalta pitää miettiä, miten tarkkaan kannattaa mallintaa, jos liittymädetaljin hieromiseen menee kymmenkertainen aika kuin kaivurikuskilla itse työn tekemiseen.”

Espoon kaupungilla toivotaan, että myös olemassa olevasta vesijohto- ja viemäriverkostosta saatavaa tietoa kehitettäisiin mallipohjaista suunnittelua tukevaksi. ”Verkoston omistajan eli HSY:n pitäisi panostaa aitoon 3D-verkostomalliin, josta näkyisi havainnollisesti kaivojen ja putkien sijainnit”, Tanska korostaa.

TEKSTI: Kaisa Salminen KUVAT: Espoon kaupunki

E
Liikennevirasto edistää ja edellyttää inframallinnusta
mennessä Juha Salmi | maalis 6, 2015