E
VISIO 2025: Avoimet ja ohjelmistoriippumattomat tietomallit käytössä kaikissa vaiheissa
mennessä Juha Salmi | helmi 28, 2015

BuildingSMART Finland vie käytäntöön ja maailmalle Suomessa pitkään tehdyn inframallintamisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksia. BSF Infran toimialaryhmän strategiatyön yhteydessä on hahmotettu INFRA 2025 –visio, joka korostaa kaikkien infraprosessien digitalisoinnin tärkeyttä ja hyötyjä.

BuildingSMART Finlandin infran toimialaryhmässä on mukana viitisenkymmentä infra-alan organisaatiota ja satakunta henkilöä osallistuu eri työryhmien toimintaan. Toimialaryhmä on ensimmäisenä toimintavuotenaan panostanut erityisesti strategiatyöskentelyyn, jonka tuloksena on syntynyt myö. Se rakentuu sekä fyysisestä infrastruktuurista että informaatiosta.

Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä infran suunnittelu- ja tuotantoprosessit on kauttaaltaan digitalisoitu. Tämä luo edellytykset paitsi infra-alan myös koko Suomen tuottavuuden ja kilpailukyvyn merkittävälle parantumiselle.

”Strategiatyön yhteydessä täsmensimme vuoden 2015 toiminnan painopisteet, joita ovat mallinnusvaatimusten julkaiseminen, Inframodel-tiedonsiirtoformaatin ja InfraBIM-nimikkeistön päivittäminen. Yksi tämän vuoden päätehtäviä on myös infraverkoston eri omistajien mukaan saaminen toimintaan”, korostaa bSF Infra –toimialaryhmän puheenjohtaja Juha Liukas SITO Oy:stä.

Etulyöntiasema kansainvälisessä standardoinnissa

”Teemme myös tiekartan vuosille 2016-2025. Seuraamme tiiviisti, mitä maailmalla tapahtuu ja olemme aktiivisesti mukana kansainvälisessä kehitys- ja standardointityössä. Suomessa kehitetty Inframodel-tiedonsiirtoformaatti on herättänyt laajaa kiinnostusta”, Liukas toteaa.

Standardoinnin pelikenttä on Liukkaan mukaan monisäikeinen infra-alan tiedonsiirron kannalta. LandXML otettiin aikaan pohjaksi, koska se oli ainoa formaatti, jolla voitiin infratietoa kunnolla siirtää. Inframodel on käytännössä ratkaisu siihen, miten sitä voidaan käyttää Suomessa. Maaliskuussa 2015 julkaistaan Inframodelista 3.1-versio, joka tuo mukanaan esimerkiksi kaukolämpöverkostot, johto- ja kaapelitiedot, stabiloinnit ja paalutukset.

IFC (Industry Foundation Classess) on puolestaan talopuolen kansainvälinen standardi, jota on kyetty soveltamaan siltasuunnittelussa. On todennäköistä, että IFC tukee jatkossa entistä paremmin myös muita infrarakenteita koskevaa tiedonsiirtoa. Paikkatiedon puolella pelurina on puolestaan OGC (Open Geospatial Consortium), jota infra-ala kiinnostaa entistä enemmän. Ranskalaisilla on oma IFC Bridge-hankkeensa ja korealaisilla IFC Road.

”Meidän ei kannata jäädä odottelemaan mitä kansainvälisillä pelikentillä tapahtuu, vaan meidän on oltava edelleen aktiivisia InfraModel-kehitystyössä ja viestitettävä siitä kertyvistä kokemuksista ja kehitystyön tuloksista kansainvälisillä areenoilla. Näin voimme itse parhaiten vaikuttaa siihen, missä muodossa infratieto pian kulkee kautta maailman”, Liukas korostaa.

E
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 esiteltiin
mennessä Juha Salmi | huhti 1, 2015