E
Standardointi, yhteinen homma?
mennessä buildingSMART Finland | kesä 26, 2020

Jari Kainuvaara

Tietomalliasiantuntija, Novatron Oy

bSF Infra standardointiryhmän semivirallinen sihteeri ja
yli innokas buildingSMART -puuhamies

 

Inframodel on infrasektorin käyttöön kehitetty yhteinen tiedonsiirtoformaatti, joka on osa pyhää kolminaisuutta (YIV, Nimikkeistö, Tiedonsiirto). Inframodeliin liittyvää kehitystä ja standardointityötä edistää buildingSMART Finland -järjestön alaisuudessa Infra toimialaryhmä, jonka alla aktiivisena ryhmänä toimii Juha Liukkaan luotsaama Standardointiryhmä.

Ryhmän kokoonpanoon kuuluu mm. ohjelmistotaloja, konsultteja, suunnittelijoita, tilaajia, asiantuntijoita, urakoitsijoita ja infraomistajia useista eri organisaatioista. Aktiivisia toimijoita on kymmenkunta, mutta ovemme ovat auki kaikille halukkaille tai asiasta kiinnostuneille.

Koitetaan tässä kirjoituksessa hieman avata salaisuuden verhoa, että mitä me oikein tehdään ja mikäs se semmoinen standardointi tai standardi on.

Standardi

Standardi on määritelmä, miten jokin asia tehdään. Otetaan tähän esimerkki. Jokaiselle tuttu asia lienee paperikoko A4, joka määritellään ISO 216 standardilla. Eli Standardi vakioi meille kaikille yhteisiä asioita siten, että vaikkapa kaupasta ostaessamme A4 kokoista paperia, saamme juuri oikean kokoisia arkkeja. Mikäli tätä ei olisi standardoitu, voisi A4 paperikoossa olla valmistaja- tai maakohtaisia poikkeamia, jotka tekisivät esimerkiksi tulostimien tai tekstinkäsittelyohjelmien kehittäjien ja valmistajien elämän hankalaksi. Standardi mahdollistaa A4 kokoisen paperin kirjoittamisen ohjelmalla, ja sen tulostamisen paperille juuri sillä asettelulla ja koolla, joka ohjelmistossa on määritelty.

Rakennetussa ympäristössä on paljon standardeja, joihin perustuu prosesseja, laatua, tiedonsiirtoa ja niin poispäin. Tietomallintamiseen liittyen on myös omia standardejaan ja näistä tutuimpia meille lienevät kansainväliset tiedonsiirron standardit, kuten LandXML, IFC, CityGML, InfraGML ja noh, toki meillä Suomessa laajasti käytössä olevan LandXML formaattiin perustuva Inframodel voidaan lukea standardiksi.

Standardihan oli siis määritelmä, miten jokin asia tehdään, eli Inframodel voidaan siinä mielessä lukea tiedonsiirron standardiksi, jonka avulla tietokoneiden välillä saadaan muodostettua yhteinen kieli. Tätä yhteistä kieltä tuetaan Nimikkeistöllä, kuten InfraBIM -nimikkeistö, joka myös on eräänlainen standardi. Vakioitu tapa nimetä tietoa, eli mahdollistaa ihmisten ja tietokoneiden ymmärtävän toisiaan. Pelkkä tiedonsiirto ja nimeäminen ei vielä ratkaise kaikkea, vaan meillä pitää olla myös ohjeistus sekä vaatimusmäärittely, miten asiat mallinnetaan, miten tieto kuvataan ja mikä on tarkkuustaso. Tätä me tuemme Yleisillä inframallivaatimuksilla sekä tiedonsiirron ohjeistuksilla, jotka niin ikään myös, ovat osa standardia.

Standardointi
Standardointi, eli miten laaditaan standardi ja kuka sitä tekee? Virallinen vs epävirallinen standardi?

Standardit laaditaan tyypillisesti komiteoissa ja työryhmissä, jotka koostuvat alan asiantuntijoista. Standardointiprosessi voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Ensin tarvitaan aloite standardoinnille, eli mitä on tarve tehdä, kehittää tai muuttaa. Kun tarve on olemassa, se dokumentoidaan ja projektoidaan. Tämä ehdotus hyväksytään ja itse standardointityö voidaan aloittaa. Standardointityössä määritellään ja kuvataan tarvetta palveleva asia, kuten prosessi tai tiedonsiirron tapa. Tämä määrittely kuvataan ja laaditaan kandidaattistandardi, joka tämän jälkeen toimitetaan lausuntokierrokselle. Kun lausunnot ja tarkistukset on tehty, voidaan kandidaattistandardi vahvistaa varsinaiseksi standardiksi. Monesti eri vaiheissa pidetään äänestyksiä, joilla varmistetaan ja hyväksytään työtä etenemään seuraavaan vaiheeseen.

Standardit voidaan luokitella virallisiin standardeihin ja epävirallisiin standardeihin. Virallisia standardeja ylläpitää ja kehittää viralliset standardointiorganisaatiot, kuten ISO, CEN, SFS, IEC ja IAI, joka tunnetaan nykyisin nimellä buildingSMART. buildingSMART hallinnoi, ylläpitää ja kehittää IFC standardia, joka alkaa varmaan olemaan jo tutumpi aihe. buildingSMART Internationalilla on vakioitu standardointiprosessi, josta voit lukea lisää tästä linkistä. Tähän samaiseen standardointiprosessiin myös buildingSMART Finlandin standardointityö perustuu. Tätä prosessia ollaankin parhaillaan terävöittämässä ja kuvaamassa tarkemmin ja tuloksia voidaan odottaa kuultavan jo syksyllä.

Niin sanottuja ”epävirallisia” standardeja, joita ei hallinnoida virallisen standardointiorganisaation kautta, voi sitten olla lähes mitä tahansa vakiointia. Hyvänä esimerkkinä meillä suomessa toimii tietomallintamisen kehittämisen organisaatio buildingSMART Finland, joka on toki kansainvälisen buildingSMART Internationalin jäsen, mutta ei voi myöntää ISO tai CEN tasoista kansainvälistä standardia. Kuitenkin bSF toimesta on standardoitu toimintatapoja digitaalisessa toimintaympäristössä, kuten ohjeistettu ja määritelty tietomallinnusta, nimikkeistöjen ja tiedonsiirtoformaatin käyttämistä. Kansallisella tasolla standardointimme on siis viety pitkälle ja vuosien saatossa bSF onkin muotoutunut tietomallintamiseen liittyvän kansallisen standardoinnin kattojärjestöksi. buildingSMART Finlandin käsialaa ovat Yleiset tietomallivaatimukset, Kaupunkimallinnuksen ohjekirja, yleiset inframallivaatimukset, InfraBIM -nimikkeistö, ja toki paljon muutakin. Jollain tasolla voisikin ajatella, että buildingSMART Finland on eräänlainen ”virallinen” standardointiorganisaatio.

Yleensä bSF-standardoinnista puhuttaessa, saattaa tulla mieleen kaikilla Infra-alalla toimiville ainakin jollain tasolla tuttu Inframodel, jonka viimeisin versionumero on 4.0.4. Inframodel on tiedonsiirtoformaatti, joka perustuu LandXML versioon 1.2. Käytännössä LandXML mahdollistaa tiedonsiirron vaikkapa geometrian osalta monella eri tavalla ja tällä onkin ajateltu formaatin soveltumista moniin eri käyttötapauksiin ja ohjelmistoihin. Toki, jos halutaan aidosti vakioida toimintatapaa, pitää tiedonsiirron määrittely tehdä siten, ettei saman tiedon tai geometrian siirtoa tehdään useilla eri tavoilla, vaan vakioidusti yhdellä oikealla sovitulla tavalla. Inframodel on siis meidän suomalaisten tarpeisiin määritelty tapa siirtää tietoa LandXML muodossa. Kyseessä on pelisäännöt, miten me noudatamme LandXML formaattia, mutta ei kuitenkaan kansainvälinen standardi. Standardi tämä kuitenkin on siinä mielessä, että kansallisella tasolla tämä on laajasti käytössä ja saanut koko alan hyväksynnän. Eli kyllä, Inframodel on standardi.

bSF Infran standardointiryhmä

Kuten olette varmaan huomanneet, on tietomallinnus aihepiirinä semmoinen, että kun yhteen suuntaan katsoo ja luulee ymmärtävänsä asian, ei todellisuudessa näin kuitenkaan ole. Moni asia liittyy toisiinsa ja aidosti kyseessä on todella laaja kokonaisuus, jossa isoa kuvaa ei ole alkuunkaan helppo ymmärtää. Tämän ison kuvan yhteensovittamisessa standardointiryhmä toimii tiiviisti koko buildingSMART Finlandin kanssa. Hommassa huolehditaan, että ohjeistukset, nimikkeistöt ja tiedonsiirrot keskustelevat samaa kieltä ja tästä kokonaisuudesta on koko alalle hyötyä ”valmiiksi pureskeltuina” ratkaisuina, toimintatapoina, ohjeistuksina sekä tietysti yhteisellä tiedonsiirtoformaatilla. Edellä mainittujen avulla voimme eri organisaatioiden kesken toimia tietomallipohjaisesti useilla ohjelmistoilla ja teknologioilla samassa projektissa siten, että työkalumme ja me itse ymmärrämme toisiamme ja tiedämme mitä teemme. Tätä yhteisien toimintatapojen ja alan tarpeiden mukaista prosessien ja teknologioiden kehitystä ja yhteensovitusta tehdään siis meidän, standardoijien toimesta. bSF infran standardointiryhmä keskittyy Nimikkeistöön ja Inframodeliin, sen ylläpitoon, kehittämiseen ja yhteensovittamiseen muihin olemassa oleviin ja tuleviin standardeihin. Tällä hetkellä on käynnissä tai käynnistymässä useita projekteja, joissa eri tiedonsiirtoformaattien keskinäistä yhteensopivuutta selvitetään ja dokumentoidaan. Yksi kehitysprojekti koskee Inframodelin ja IFC Infra -formaatin yhteensovitusta ja tavoitteena on luoda yhteisesti sovittu tapa, miten Inframodel määrityksen mukainen tietosisältö voidaan tallentaa IFC muotoon.

Noniin, mehän teemme tylsiä asioita, luetaan, kirjoitetaan, kokoustetaan ja muutaman kuukauden välein käymme yhteisissä kokouksissa, joissa hörpimme kahvia ja puhumme oudoista asioista. Joo, kyllähän me tätä tehdään, mutta toisaalta ei tehdä. Me, kuten tekin ollaan ihan tavallisia ihmisiä, joilla on myös ”oikea” työ ja kyllä taitaa osa teistä lukijoistakin silloin tällöin kokouksissa käydä, kirjoittaa, lukeakin toisinaan.

Toisinaan keskustelemme syvällisesti. Esimerkiksi miten kahden pisteen välinen viiva pitää tehdä ja minkälainen skeema-, dokumentaatio- tai ohjeistusmuutos pitää tehdä, että homma menee oikein. Mutta ennen kuin tähän keskusteluun päästään, pitäisi meille kertoa miten se pitää käytännössä tapahtua, mitä tietoa teidän tarvitsee siirtää esimerkiksi suunnittelijalta urakoitsijalle tai urakoitsijalta kunnossapitäjälle? Miten saan urakoitsijalta Inframodel muodossa kadun tietomallin, joka sisältää kunnossapitäjän tarvitseman tiedon, alueet ja infraomaisuuden? Jos sinulla on tiedossa mitä tietoa tarvitset, mutta et sitä saa, koska joku on sanonut ”ei tätä voi Inframodelina siirtää”, niin ei kannata luovuttaa. Juuri tämän tiedon me standardoijat tarvitsemme, että voimme kehittää standardia meidän kaikkien tarpeisiin. Jos sinulla on ymmärrys siitä, mitä tietoa tarvitaan, kerro se meille. Vain sillä tavoin me saamme alaa eteenpäin ja kaikille yhteisen tavan hallita ja siirtää tietoa digitaalisessa muodossa.

Olemme perustaneet Inframodelin tarkoituksenmukaisen kehittymisen ja standardointiprosessin läpinäkyvyyden avuksi ideaseinän, jonka kautta jokainen voi esittää omia ideoita tai toiveita inframallintamiseen liittyen. Sivustolla on myös mahdollisuus äänestää tärkeäksi kokemiaan ideoita, seurata ideoiden tilaa ja niihin liittyvän standardointiprosessin etenemistä. Ideaseinä löytyy täältä.

Lopuksi vielä, haluaisitko juuri sinä tulla mukaan toimintaan, ihan vaikka tutustumaan tai kertomaan meille sinun tarpeistasi? Meillä ovet ovat kaikille avoinna, joten tervetuloa tutustumaan ja vaikuttamaan yhteiseen digitaaliseen rakennettuun ympäristöön!

Tule moikkaamaan tai ota yhteyttä!

Juha Liukas, Sitowise (etunimi.sukunimi@sitowise.com)
Jari Kainuvaara, Novatron (etunimi.sukunimi@novatron.fi)

sisään Uutiset
# fi
E
BSF Koulutuksen toimialaryhmän etäyhteyksillä pidettävä teemapäivä 9.10.2020
mennessä buildingSMART Finland | loka 9, 2020