E
Pisara BIMiä tuo työmaalle lisää tehoa
mennessä buildingSMART Finland | loka 26, 2017

Blogin kirjoittajina Tuomas Hörkkö, Civilpoint Oy ja Erkki Mäkinen, Trimble.

Tiedonhallinta on noussut infrahankkeissa yhä suurempaan rooliin, mutta siihen kiinnitetään vieläkin liian vähän huomiota. Jos hankkeen tiedonhallinta ei ole kunnossa, tietomallinnuksesta ei saada täyttä hyötyä irti.

Suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnetään tiedonhallintaa osittain, mutta koneautomaatiomallit ovat vain murto-osa mahdollisuuksista. Tiedonhallinta on tärkeää nähdä koko elinkaaren kannalta – monesti suunnittelu ja rakentaminen muistetaan, mutta kunnossapidon näkökulma unohtuu. Kun tietyt vaiheet kehittyvät liikaa ja optimoivat vain omaa osuuttaan, hankkeessa menetetään tietoa ja metadataa. Osaoptimoinnista pitää siirtyä infran koko elinkaaren tiedonhallintaan.

Tilaajan vaatimukset keskittyvät tällä hetkellä pitkälti geometrisen laatuaineiston toimittamiseen. Perinteinen toteutusmalli onkin geometrinen malli. Miksei malliin sisällytettäisi metatietona laatuvaatimuksia ja jyrälle tietoa montako yliajokertaa tarvitaan? Silloin minimoidaan kaivaminen, yliajokerrat ja höylääminen, ja saadaan parempaa laatua rakenteeseen ja viimeistellympi lopputulos. Tässä kohtaa myös meillä ohjelmistotoimittajilla voisi olla laajemmassa määrin annettavaa.

Tästä puhutaan: Operational BIM ja Constructible Models

BIMin käsitettä tulisi laajentaa, jotta tietomalli palvelee muutakin kuin suunnittelua. Jo nyt puhutaan Operational BIMistä, jossa tietosisältöä kehitetään elinkaaren näkökulmasta laajemman koneohjauksen mahdollistamiseksi. Tällöin koneita ohjataan muutenkin kuin pelkällä geometrialla, esimerkiksi laatuvaatimuksilla tai toiminnanohjauksella.

Maailmalla puhutaan Constructible Models -malleista eli rakentamiskelpoisista malleista. Ne ovat jatkuvia, parametrisesti tarkkoja, ja ne kertovat mitä rakennetaan ja milloin, mistä materiaaleista ja mitä koneita käytetään. Kun tiedon metadata on laajempaa, rakentamiskelpoiset mallit sisältävät kaiken mitä tarvitaan rakentamisprosessin toteuttamiseen. Tämä palvelee paitsi urakoitsijaa, myös kaikkia muitakin sidosryhmiä tilaajasta suunnittelijaan ja rakennuttajaan. Rakentamiskelpoisia malleja voidaan myös hyödyntää Operational BIMissä.


Tietosisällön määrittelee tiedon vastaanottaja

Saksassa BIM-prosessi kuvataan janan sijasta ympyränä. Tiedonhallinnan pitää tukea kehän jokaista vaihetta, muuten työskentely menee osaoptimoinniksi. Saksalaiset käyttävät käsitettä data drop, joka tarkoittaa kaikkea sitä tietoa, jonka täytyy siirtyä hankkeen seuraavaan vaiheeseen. Dropin sisällön määrittelee tiedon saaja.

Data dropit infrahankkeen elinkaaren eri vaiheissa.

Tietosisällön lähtökohta on siis vastaanottavan osa-alueen tarve, ei se, mitä tietoa edellinen osa-alue haluaa luovuttaa. On erittäin tärkeää, että tiedon vastaanottava osapuoli pääsee ilmaisemaan tarpeensa. Niin fiksu kuin suunnittelija onkin, hän ei tiedä mitä tietoja työmaa tarvitsee. Vastaavasti rakentaja ei tiedä, mitä huoltomies haluaa.
Tietosisältö määritellään siis hankkeen kulkuun nähden päinvastaiseen suuntaan. Kun vaatimukset tulevat aina seuraavalta vaiheelta, rakentaja asettaa vaatimukset suunnitelmamallille, ja ylläpitomallin vaatimukset tulevat kunnossapitäjältä. Kaikista tärkein on ketjun viimeisen lenkin, kunnossapitäjän, tietosisältövaatimus. Hän saa isoimman tietosalkun, jossa on mukana kaikkien vaiheiden rikastama tieto.

Rakentajan kannattaa ajatella tietosisältöä kunnossapidon kannalta muutenkin: Mitä tietoja tarvitsen, kun tähän tiehen tulee 20 vuoden päästä saneerausrakentaminen ja kaivan sen auki? Silloin alkaa varmasti kiinnostaa esimerkiksi rakennekerrosten sijainti ja niiden materiaali.

Tasapaino teknologian, prosessien ja osaamisen välillä

Suomessa on paljon teknologista osaamista, joka palvelee infraa. On tärkeää saada myös toimintaprosessit uudistettua, jotta ne pystyvät hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa. Vanhan viisauden mukaan, jos ottaa uusia ohjelmistoja käyttöön, tarvitaan myös uudenlaiset prosessit. Tilaajat ovat Suomessa tässä asiassa eteenpäin vievä voima. He ovat kehittäneet prosessia esimerkiksi vaatimalla auditointeja.

On myös tärkeää, että oppilaitokset panostavat osaamisen kasvattamiseen ja kehittämiseen. Teknologiasta ja prosesseista ei ole hyötyä, jos osaaminen ei jalkaudu. Tavoitteena on tasapaino tämän kolminaisuuden välillä – teknologia, ihmiset ja prosessit. Tähän mennessä olemme tulleet aika paljon teknologia edellä. Kun osaamista ja prosesseja on viety eteenpäin, vastaavasti myös ohjelmistojen vaatimukset ovat kasvaneet. Mitä enemmän osaamista ihmisillä on, sitä enemmän tulee myös vaatimuksia teknologialle. Ohjelmistotalon tehtävänä on vastata tähän kysyntään tarvittavalla nopeudella.

 

sisään Uutiset
# fi
E
Luonnos uudeksi rakennusluokitukseksi - palautetta voi antaa 5.11. saakka
mennessä buildingSMART Finland | loka 26, 2017